Vuoden viimeiset himmelit

En vain malttanut vielä lopettaa himmeleiden kokoamista:) Minun oli vielä pakko kokeilla näiden kahden himmelin tekoa, mutta nämä ovat varmasti tämän vuoden viimeiset. Seuraavaksi askartelen himmeleitä todennäköisesti vasta ensi syksynä, sillä nyt minulta on oljet ja järviruoko loppu. Olen siis ikään kuin pakotettu siirtymään toisenlaisiin käsitöihin:) Tämä on vain hyvä asia, sillä toisinaan minulta karkaa mopo käsistä enkä malta lopettaa. Himmeleiden kanssa kävi näin. Rakas miehenikin totesi, että nyt minulla on vauhti päällä ja himmelit muuttuvat koko ajan isommiksi. Ja vaikka himmelit ovat todella kauniita, ei niitäkään yhdessä kodissa voi olla määräänsä enempää:) Tämän vuoksi näistä nyt valmistamistani himmeleistä osa saa pysyvän kodin jostain muualta kuin meiltä. Mutta kiva näitä oli tehdä ja ihailen niitä ilolla niin kauan kunnes ne löytävät tiensä uuteen kotiinsa.
Näidenkin himmeleiden ohjeen löytää Pirkko Kuuselan Himmelikirjasta. Se on loistava kirja, kannattaa tutustua.

Kankaanpainantaa, keittiöpyyheille uusi ilme

Minulla on kaapissa useampia isoäidiltä perittyjä keittiöpyyheitä. Isoäitini on kutonut kankaan pyyhkeisiin itse ja moneen hän on kirjaillut uskomattoman kauniisti omat nimikirjaimensa (itse en pystyisi samaan. Kirjailu ei ole minun juttuni, ainakaan vielä). Vuosien saatossa pyyhkeistä on tullut ihanan pehmeitä, mutta ne ovat kuitenkin kestäneet moitteetta käytössä kaikki nämä vuodet. Niitä on ilo käyttää:)

Kaikki pyyheet ovat valkoisia, eikä niissä ole laisinkaan värejä. Mieleeni juolahti, että osaa niistä voisi hieman piristää väreillä ja tuunata niin, että ne piristävät myös keittiötä käytössä ollessaan. Mielikuvitukseni on kovin kummoisiin tekniikoihin riittänyt ja päädyin kokeilemaan kankaanpainantaa. Ensimmäisen kerran kokeilin kankaanpainantaa, kun tein eteiseemme musta-keltaiset palloverhot (lue halutessasi tarkemmin tästä). Koska verhoista tuli hyvät, päätin käyttää pyyheiden koristeluun samaa tekniikkaa. Tein siis tälläkin kertaa muotit/leimasimet softiksesta. (En tiedä, mitä materiaalia softis on tai voiko sitä olla kaupan myös jollain toisella nimellä.) Pallon muotoiset leimasimet oli helppo leikata, mutta toisessa pyyheessä olevat ympyrät joiden sisällä on erilaisia kuvioita, vaativat jo hieman pitkäjänteisempää työskentelyä. Liimasin muotit/leimasimien osat muovirasiasta leikkaamiini paloihin. Sormeni olivat aivan liimassa, pieniä softiksen palasia oli pöydällä vaikka kuinka ja paljon, mutta sain kuitenkin aikaiseksi kaikkiaan neljä erilaista leimasinta. 

Tein koe painannat testikankaalle ja ilahduin oitis leimasimien jättämästä jäljestä! Hymy huulilla painoin kuvioita pyyheisiin ja työn edetessä ihailin muodostuvaa kuviota. Ensimmäiseen pyyheeseen painoin keltaisia ja mustia palloja. Aikaisemmin painamistani verhoista tiesin, että kuvio on mieleeni ja halusin käyttää samaa kuviota toiseen pyyheistä. Tällä kertaa en laittanut palloja joka kerroksella päällekkäin vaan hieman lomittain. Totesin, että tämäkin toimii, on ehkä jopa hieman paremman näköinen kuin aina päällekkäin olevat pallot. Toisesta pyyheestä tein hieman maltillisemman ja painoin ympyrät joiden sisällä on kuviota vain pyyheen toiseen reunaan. Jälki oli niin kiva, että jouduin hillitsemään itseäni. Vauhtiin päästyäni minun olisi tehnyt mieli laittaa pyyheeseen enemmänkin ympyröitä, mutta  onneksi tajusin että tässä vähempi on kuitenkin parempi:)

Aluksi minua ehkä hieman hirvitti aloittaa perintökalleuksien käsittely. Jostain syystä ajattelin, että ei näin vanhoja ja hienoja pyyheitä saisi tärvellä muutoksilla. Ehkä ajatus johtui siitä, että hieman jännäsin kuinka kuviointi onnistuu. En ole millään tavalla kokenut kankaanpainaja. Mutta olen tyytyväinen, että rupesin hommaan. Näistä tuli oikein ihanat ja uskon, että nämä ovat nyt suosikki pyyheeni. Ja jäi minulle vielä niitä käsittelemättömiäkin pyyheitä. Ja ainakin toistaiseksi ne saavat olla juuri sellaisia kuin isoäitini niistä teki:)

Helppoja himmeleitä

Hurahdukseni himmeleihin on ollut viime päivinä melkoisen totaalista. Illat ovat kuluneet nopeasti olkien parissa ja kirjastosta lainaamani Himmelikirja (Pirkko Kuusela) on ollut ahkerassa käytössä. Kirjassa on ohjeita moniin erilaisiin himmeleihin. Minulle tuli valinnan vaikeus joten en malttanut olla kokeilematta useampaa himmeliä. Kuvissa olevien himmeleiden ohjeet löytyvät Himmelikirjasta.

Nämä himmelit kootaan yhdistelemällä erikokoisia peruskuutioita. Omasta mielestäni peruskuutioista syntyy kauniita ja yksinkertaisia himmeleitä. Ja mikä parasta, peruskuution teko on melko helppoa, kun kerran hoksaa kokoamisen. Ja tässäkin asiassa harjoitus auttaa:) Aluksi kuutioiden kokoaminen oli hitaampaa, nyt viimeisen himmelin kohdalla se kävi jo joutuisammin. Pääsin niin sanotusti vauhtiin:)

Ennen joulua aion kokeilla vielä muutamaa himmelimallia kirjasta. Omassa kodissani himmelit roikkuvat esillä ympäri vuoden. Minusta ne eivät ole pelkästään joulun koristeita vaan kodin kaunistajia ympäri vuoden. Ja parhaiten ne säilyvätkin omalla paikallaan roikkumassa.