Kun olin lapsi, perheeni teki kerran vuodessa viikon mittaisen laskettelureissun Lappiin. Tämä reissu oli aina kevättalven kohokohta ja sitä odotettiin aina innokkaasti. Kohdetta vaihdettiin säännöllisesti ja taisimme ehtiä vuosien aikana käydä Suomen kaikissa suurimmissa laskettelukeskuksissa, joissakin jopa useamman kerran. Tämä monta vuotta kestänyt perinne loppui, kun minä murrosikäisenä ilmoitin, että perhelomat eivät enää kiinosta:) Sen jälkeen emme lähteneet enään Lappiin laskettelemaan koko perheen voimin. Viikonloppu ja päivä retket Etelä-Suomen keskuksiin kuuluivat ohjelmaan jonkin aikaa vielä Lapin matkojen loputtua. Kuitenkin samoinhin aikoihin minulta jäi muiden mielenkiinnon kohteiden takia säännöllinen laskettelu ja kävinkin pitkään rinteessä hyvin epäsäännöllisesti ja jopa niin, että kertojen välissä saattoi olla useampia vuosia. Nyt olen innostunut laskettelusta uudelleen ja muutamana viime vuotena olenkin koittanut käydä rinteessä pari kertaa talvessa.
Tämän talven ensimmäinen kerta venyi helmikuun lopulle asti. Muutama aikaisempi lähtöyritys epäonnistui, mutta viimein pääsin mäkeen. Olin nyt kuluneena viikonloppuna laskettelemassa ystäväni kanssa Sappeen laskettelukeskuksessa. Sappee ei ole mikään järin suuri paikka, mutta erilaisia rinteitä on riittävästi yhden päivän tarpeisiin. Ja minun mielestäni mäet ovat oikein kelvolliset. Paikan valintaan vaikutti paljon se, että Sappeelle on hyvät yhteydet. Minulla tai ystävälläni ei kummallakaan ole autoa, joten olemme riippuvaisia julkisestaliikenteestä.
Meillä oli oikein onnistunut reissu! Ilma oli pilvinen ja ehkä jopa hieman harmaa, mutta taivaalta ei onneksi tullut mitään, ilma oli melko tyyni ja pakkasta sopivasti. Väkeä oli paljon ja hisseihin joitui hieman jonottamaan. Minä lasken suksilla. Yritin joitain vuosia sitten opetella laskemaan myös laudalla, mutta innostus loppui kesken, kun polvet ja takapuoli oli aina älyttömän kipeät laskettelureissun jälkeen. Totesin, että suksissa on tarpeeksi haastetta minulle. En ole mikään huippu nopea laskija. Nautin enemmän melko rauhallisesta menosta ja maisemien katselusta. Jos vauhtia tulee liikaa, alkaa minua helposti hieman pelottamaan ja mielelläni hidastan "pahoissa paikoissa". Mutta nautin suuresti ulkona olemisesta ja siitä vauhdista, mikä on minulle sopiva. Ja kuten aina erilaisilla retkillä, hyvä seura ja evästauot ovat tärkeitä tekijöitä. Valitettavasti monikaan ystävistäni ei ole innokas lasketteilja. Toisinaan minulla on siis ongelmia saada seuraa näille reissuille, mutta onneksi se nyt onnistui! Kun on viettänyt päivän raittiissa ulkoilmassa, on illalla mukava syödä hyvin ja nukahtaa väsyneenä. Minun mielestäni ulkoilun parhaita puolia on nimenomaan se hyvä ja raukea olo, mikä tulee jälkikäteen.
Tämän talven ensimmäinen kerta venyi helmikuun lopulle asti. Muutama aikaisempi lähtöyritys epäonnistui, mutta viimein pääsin mäkeen. Olin nyt kuluneena viikonloppuna laskettelemassa ystäväni kanssa Sappeen laskettelukeskuksessa. Sappee ei ole mikään järin suuri paikka, mutta erilaisia rinteitä on riittävästi yhden päivän tarpeisiin. Ja minun mielestäni mäet ovat oikein kelvolliset. Paikan valintaan vaikutti paljon se, että Sappeelle on hyvät yhteydet. Minulla tai ystävälläni ei kummallakaan ole autoa, joten olemme riippuvaisia julkisestaliikenteestä.
Meillä oli oikein onnistunut reissu! Ilma oli pilvinen ja ehkä jopa hieman harmaa, mutta taivaalta ei onneksi tullut mitään, ilma oli melko tyyni ja pakkasta sopivasti. Väkeä oli paljon ja hisseihin joitui hieman jonottamaan. Minä lasken suksilla. Yritin joitain vuosia sitten opetella laskemaan myös laudalla, mutta innostus loppui kesken, kun polvet ja takapuoli oli aina älyttömän kipeät laskettelureissun jälkeen. Totesin, että suksissa on tarpeeksi haastetta minulle. En ole mikään huippu nopea laskija. Nautin enemmän melko rauhallisesta menosta ja maisemien katselusta. Jos vauhtia tulee liikaa, alkaa minua helposti hieman pelottamaan ja mielelläni hidastan "pahoissa paikoissa". Mutta nautin suuresti ulkona olemisesta ja siitä vauhdista, mikä on minulle sopiva. Ja kuten aina erilaisilla retkillä, hyvä seura ja evästauot ovat tärkeitä tekijöitä. Valitettavasti monikaan ystävistäni ei ole innokas lasketteilja. Toisinaan minulla on siis ongelmia saada seuraa näille reissuille, mutta onneksi se nyt onnistui! Kun on viettänyt päivän raittiissa ulkoilmassa, on illalla mukava syödä hyvin ja nukahtaa väsyneenä. Minun mielestäni ulkoilun parhaita puolia on nimenomaan se hyvä ja raukea olo, mikä tulee jälkikäteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti