Aurinkoista kankaanpainantaa

Aurinkoinen loppukesän päivä antoi minulle inspiraation kuvioida yhden keittiön astiapyyhkeistä ja myös vauvan harso sai aurinkoisen kuosin. Työpajani perustin kuistille, missä olikin mukava puuhastella auringonpaisteessa. Lämpöäkin vielä riittii mukavasti ja ilma oli täysin tyynni, joten työpisteeni oli paras mahdollinen.

Kankaan kuvioinnin tein leimaamalla ja leiman askartelin softislevystä. Olen aikaisemminkin kuvioinut keittiöpyyheitä samalla tavalla. Edellisestä kerrasta voi lukea täältä. Samalla tekniikalla tein myös entisen asuntomme eteiseen verhot. Siitä voit lukea lisää täältä. 

Softiksesta on helppo leikata ja muokata haluamansa kaltaisia leimasimia. Itse olen tähän mennessä tehnyt vain melko pieniä leimasimia, mutta uskon että siitä voisi tehdä myös hieman isompia kuvioita. Toki leimaaminen saattaa tällöin muuttua hankalammaksi. Mutta ainakin näiden suht pienien kuvioiden leimaaminen/painaminen kankaalle on minusta todella mukavaa ja rentouttavaa puuhaa. Ja pidän leimojen jättämästä jäljestä. Jokainen kuvio on yksilö ja näyttää hieman erilaiselta kuin vieressä oleva kaveri. Työssä näkyy kädenjälki:)

Keittiön astiapyyhe oli jo muuttunut reinoistaan hieman aaltoilevaksi, joten laitoin auringot haluamaani järjestykseen silmämääräisesti. Niiden ei mielestäni tarvitse olla viivasuorassa, koska pyyhekin on käsityötä eikä sekään ole ihan justiinsa. Siinä ovat nyt sievästi vinksallaan sekä pyyhe että auringot:) Harson kanssakaan en ollut turhan tarkka, vaan laitoin siihenkin kuviot silmämääräisesti. Ja minusta näistä tuli oikein hyvät:)

Vauvaa varten hankittuja harsoja minulla on useampia. Niissä olen tehnyt mielessäni jaon kuvioituihin/värillisiin ja täysin valkoisiin. Valkoisia aion käyttää kestovaipoissa ja kuvioidut/värilliset tulevat muuhun käyttöön. Valmiiksi kuvioituja/värillisiä harsoja sain muutaman valmiina, mutta koska kaipasin vielä pientä lisäystä tähän ryhmään, kuvioittin itse yhden harson lisää. Nyt niitä on toivon mukaan tarpeeksi. Keittiöpyyheeni taasen ovat pääasiassa valkoisia, joten nyt sain joukkoon yhden uuden kuvioidun version. Nyt meillä paistaa aurinko pilvisinäkin päivinä:)

Kankaiden painanta/kuviointi on mielenkiintoista ja lopputuloksesta tulee aina hieman yllätys. Haaveissani on opetella tekemään painoseuloja, joilla saisi aikaiseksi myös monimutkaisempia painokuvioita. Vielä en ole saanut aikaiseksi perehtyä asiaan, mutta ehkä jonain päivänä... Kankaiden kuviointi tekee niistä ikään kuin aivan uusia. Tämä kuvioimani keittiöpyyhekin on nyt kuin uusi ja se on yksi suosikki pyyheistäni. Varmasti käytössä vielä niin pitkään kuin kangas vain pesua ja käyttöä kestää:)

Hahtuvahousut kestovaippailuun

Olen jo hyvän aikaa aloittanut varautumisen esikoisemme tulemiseen. Vaunut on hankittuna, sänky tulollaan, vaatteita pitäisi olla alkuunsa tarpeeksi, paljon olen saanut kaikkea tarviketta ja muuta ystäviltäni. Tämän lisäksi olen koonnut tarvikkeita kestovaippoihin. Uskon, että näillä pääsemme alkuun.
Ajatuksenani on kokeilla aluksi hahtuvahousuja, joiden sisällä pyrin käyttämään harsoja ja imuvaippoja. Minulla on myös muutamia kuorivaippoja, joiden pitäisi sopia ihan pienille. Kestovaippoihin tutustuin netissä, mutta koska vaihtoehtoja on paljon, en osannut kokeilematta päättää omaa suosikkiani. Olen siis varautunut hieman kaikella:) Hahtuvahousut ovat minusta houkutteleva vaihtoehto, koska niiden tekeminen käy melko nopeasti ja materiaaliakin voi sanoa edulliseksi. Toivon todella, että yrityksemme selvitä kestovaipoilla onnistuu. En pidä ajatuksesta, että raahaisimme kaupasta kassikaupalla kertakäyttöisiä vaippoja ja sitten hetken päästä käytön jälkeen ne on raahattava roskikseen. Minusta kauppa kassit painavat jo nyt ihan tarpeeksi. Pyykin peseminen tuntuu houkuttelevammalta vaihtoehdolta ja tottakai valinnassa painaa myös ekologisuus ja toivon myös, että kestovaipoilla säästäisimme kuluissa. Mutta katsotaan nyt sitten, miten mieli muuttuu vauva-arjen alkaessa. Ehkä vielä juoksen kiiruusti kauppaan ostamaan kertakäyttöisiä vaippoja:)

Etsin ja vertailin netistä erilaisia hahtuvahousuohjeita. Päädyin tekemään Ulla-neuleen ohjeella kolmet hahtuvahousut eli villapöpät:) Ohje löytyy täältä. Lankana käytin Pirtin kehräämön kaksisäikeistä hahtuvaa. Oranssia hahtuvaa minulla oli hieman jemmassa, harmaan ja turkoosin ostin erikseen näitä housuja varten. Harmaata ja turkoosia on vielä hyvin jäljellä, joten jos housut osottautuvat sopiviksi, saan tehtyä niitä lisää. Villapöpiin päädyin, koska niitä oli muutamalla sivustolla kehuttu hyvin istuviksi. Toivon todella, että ne ovat sopivat myös meidän esikoiselle. Kokeilematta en halua kuitenkaan tehdä enempää kuin nämä kolme. Jos ne osottautuvat hyviksi, täytyy tehtailla niitä lisää. Pöpät ovat onneksi nopeita neuloa ja ohjetta  oli helppo seurata.

Housut ovat vielä lanoliinikäsittelyä vailla, sen jälkeen ne ovat valmiina käyttöön. Toivottavasti ne osottautuvat hyviksi. Minulla on ajatuksena ommella vielä imuvaippoja ja pinnasänkyyn reunapehmuste ennen esikoisen syntymää. Ja tottakai jossain vaiheessa jotain pientä ja sievää tulevaan lastenhuoneeseen. Toivotaan, että vauva on hyvän tuulinen ja tyytyväinen, jolloin minullakin on ehkä aikaa ja energiaa käsitöiden tekemiseen. Ajatuksia ja ideoita olisi paljon toteutettava, mutta niitä pitää tehdä sitten mahdollisuuksien mukaan:)

Tilkkupeitto paper piecing tekniikalla

Muistaakseni jo tammikuussa aloin tekemään tilkkupeittoa kohta tulevalla uudelle perheen jäsenelle. Opettelin peittoa tehdessäni paper piecing tekniikan (aikaisempi juttu täältä). Peittoon tuli erivärisiä tähtikuvioita ja kankaat ovat laatikoista löytämiäni hukkapaloja. Työni keskeytyi pitkäksi aikaa ja tähtitilkkujen liittäminen toisiinsa kesti kohtuuttoman kauan. Niiden liittäminen tuntui ajatuksena työläältä ja erityisesti tikkauksen tekeminen aiheutti pitkään päänvaivaa. Nyt peitto on kuitenkin viimein valmis ja loppujen lopuksi se valmistui ihan ajoissa.

Tämä paper piecing tekniikka auttaa minua ymmärtämään, kuinka on mahdollista tehdä sellaisia upeita kuvioita tilkkupeittoihin joita netistä löytyy. Tarkkuutta ja harjoitusta vaatii toki tämäkin tekniikka, mutta tekemällä oppii. Nyt minulla on sellainen olo, että tilkkutöiden tekoa pitää opetella lisää ja tämä tuskin jää viimeiseksi työkseni. Lisää ohjeita kaipaisin myös tikkaamiseen. Nyt päädyin tikkaamaan peitoin suorin ompelein ilman sen kummempia kuvioita tai hienouksia. Haluaisin kuitenkin oppia tekemään myös toisenlaisia tikkauksia ja asiaa opiskellessani sain mielikuvan, että tilkut voisi jotenkin tikata yksi kerrallaan ja liittää sen jälkeen toisiinsa. En tiedä ymmärsinkö oikein, mutta jos näin on, mahdollistaisi se erilaisten tikkausten ja isompien peittojen teon. Omalla ompelukoneellani kovin isojen peittojen tikkaaminen on hankalaa. Isot työt minun pitäisi tikata osissa. Tämä peitto on kooltaan noin 73x73cm ja sen tikkaaminen suoralla ompeleella vielä onnistui ilman ongelmia:) Minun täytyy vielä perehtyä erilaisiin tikkauksiin ja harjoitella. Mutta jos joku tietää hyviä ohjeita, kuulen mielelläni! Nyt löytämissäni ohjeissa ei kovin tarkasti kerrota työn etenemistä/vaiheita ja itse en ainakaan ihan ymmärtänyt kaikkea lukemaani tai sitä, miten lopputulokseen on päästy. Kaipaisin ohjeita aloittelijoille:)

Peiton tekeminen oli palkitsevaa useammastakin syystä; opin uutta, pääsin eroon pienistä tilkuista ja nyt tulevalla perheenjäsenellä on peitto, minkä päällä köllötellä:)

Kirjoneulesukat kasvivärjätyistä langoista

Sukkalaatikkoani penkoessani hämmästyksekseni huomasin, että olen laiminlyönyt oman villasukkahuoltoni. Valtaosa villasukistani on tullut tiensä päähän ja tarvitsen muutamat uudet talven varalle. Kesällä on kiva neuloa terassin varjossa ja varautuminen on viisautta, joten päätin tehdä itselleni talveksi sukat:)

Vuonna 2015 ilmestyi Novitan sukkalehti. Ostin lehden jo tuolloin kaksi vuotta sitten, mutta en ole ehtinyt kokeilla kovinkaan montaa sukkaohjetta lehdestä. Nyt päätin tutustua yhteen lehden ohjeista. Lehdessä on useampikin sukkaohje, joita haluan jossain vaiheessa kokeilla. Erityisen paljon haaveilen pitkistä polvisukista, joihin lehdestä löytyy useampikin ohje. Mm. kannen kuvassa olevat polvisukat ovat minusta todella kauniit. Nyt kuitenkin lyhyempien sukkien tarve on akuutimpi joten tein lehdestä sukat joiden ohje on nimeltään saippuakupla.

Keväällä 2015 osallistuin lankojen kasvivärjäyskurssille. Minulla on vieläkin joitain itsevärjättyjä lankoja jäljellä (kasvivärjäyskurssista voit lukea täältä), mitkä odottavat käyttöä. Valitsin Novitan lehdestä saippuakuplamallin, koska siihen sain käytettyä värjäämieni lankojen loppukeriä. 

Nämä kasvivärjätyt langat ovat suosikkejani. Sävyt ovat uskomattoman kauniita ja eläviä. Jatkossa haluaisin värjätä lankoja enemmän itse. Tänä kesänä olen aloittanut tarvikkeiden hankinnan; ostin kirpputorilta ison kattilan ja olen löytänyt liikkeen, mikä myy alunaa (ostoksille en ole vielä ehtinyt). Sopiva lämpömittari pitää vielä löytää, niin sen jälkeen voin aloittaa värjäylyt kotona. Tuskin maltan odottaa! Toivottavasti ehdin kokeilla vielä tänä kesänä! Uusien lankojen ostaminen ja värjääminen tosin sotii hieman päätöstäni vastaan. Yritän nimittäin vähentää varastossa olevien lankojen määrää. Mutta ehkä sallin värjättävien lankojen oston, jos ja kun ehdin värjäylyjä vielä tänä kesänä tekemään:) 

Sukissa käyttämäni langat ovat Novitan seitsemää veljestä. Pohjan harmaa on kaupasta saatava väri ja kirjoneuleeseen käytetyt sävyt ovat kurssilla värjättyjä. Jos vielä muistan oikein, tumman ruskea on lepänkävyistä ja keltaisen erisävyt ovat keltasipulista. Mutta ihan varmaksi en nyt uskalla mennä värjäysmateriaaleja vannomaan. En valitettavasti aikoinaan kirjoittanut keriin värjäysmateriaalia muistiin.

Nyt syksy voi ainakin villasukkien osalta tulla. Toivon silti vielä aurinkoisia ja kesäisiä päiviä. Sukat kyllä odottavat kaapissa ja minun puolestani aurinko saa vielä lämmittää! Mukavaa tätä viikkoa kaikille!

Kasvihuoneessa

Keväällä viljelyinnon iskiessä ostin pihaamme kasvihuoneen. Perustukset löytyivät pihasta valmiina edellisen asukkaan kasvihuoneen jäljiltä. Nämä valmiit perustukset määräsivät kasvihuoneen koon ja paikan. Olisimme toki voineet tehdä uudet perustukset toiseen paikkaan, mutta vanhat tuntuivat kelvollisilta kokonsa ja sijaintinsa puolesta. Ne saivat siis kelvata. Toiveenani on kasvattaa kasvihuoneessa hieman tomaatteja, kurkkuja ja joitain yrttejä kesäajan. Suuriin viljelmiin ei ole tarvetta, joten noin 5,6 neliön kasvihuone on varmasti minulle riittävä. Toki tässäkin hommassa nälkä voi kasvaa syödessä, mutta koitan pitää kasvihuoneharrastuksen aisoissa:)

Koitin perehtyä netin avulla kasvihuoneiden ominaisuuksiin ja materiaaleihin. Kovin kallista kasvihuonetta en ollut valmis hankkimaan, mutta en kuitenkaan halunnut mennä halvimmalla mahdollisella. Toiveissa oli tukeva, tiivis ja toimiva kasvihuone. Päädyin ostamaan tarjouksesta Halls Popular kasvihuoneen. Jo kokoamisvaiheessa kasvihuone aiheutti pienen pettymyksen. Ohjeet olivat puutteelliset. Oven asennuksesta ohjeesta puuttui kokonainen sivu ja meiltä meni mieheni kanssa kohtuuttomasti aikaa saada ovi oikealla tavalla paikoilleen. Oven kulkeminen kiskoillaan on hieman niin ja näin. Johtuuko vika asennuksesta, koska ohjeet olivat puutteelliset vai onko ovi ominaisuuksiltaan vain hieman huono, en osaa varmaksi sanoa. Ovi on kuitenkin melko huteran oloinen ja tiivisteistä huolimatta siihen jää aina pienet raot sulkemisen jälkeen. Muutenkin kasvihuone on ehkä hieman heppoisemman oloinen kuin mitä olisin toivonut. Silikonia jouduimme käyttämään melko runsaasti, että saimme raot ja kolot täytettyä. En siis ole ihan täysin tyytyväinen  kasvihuoneeseen, mutta toivotaan että se kuitenkin hoitaa hommansa harrastelijatarhurin käytössä.

Vasta kasvihuoneen hankinnan jälkeen löysin kirjastosta kirjan nimeltä Kotipihan kasvihuone, kirjoittajana Sonja Lumme. Kirjassa kerrotaan kasvihuoneiden ominaisuuksista, perustusten teosta, pohjatöistä ja katemateriaaleista monipuolisesti. Ohjeita ja vinkkejä annetaan myös viljelyaatikoiden/penkkien perustamisesta, kasvihuoneeseen sopivista kasveista, vuosihuolloista ja tuholaisten torjunnasta. Tämä kirja olisi kannattanut lukea kokonaisuudessaan ennen kasvihuoneen hankkimista. Paljon olin tietoa saanut myös netistä, mutta tässä kirjassa kaikki on mukavasti koottuna yhteen pakettiin. Koska kasvihuone nökötti jo pihassa kirjaa lukiessani, perehdyin enemmän viljelyvinkkeihin ja kasvihuoneen huolto- ja hoito-ohjeisiin. Luin kirjaa keittiön ikkunan edessä teekupin kanssa, haaveilin suurista sadoista ja opin paljon uutta sekä sain hyviä vinkkejä. Jos harkitset kasvihuoneen hankkimista, kannattaa tämä kirja lukea ja vielä sen lisäksi perehtyä asiaan hieman lisää netin avustuksella. Näin saa ehkä varmemmin juuri haluamansa kaltaisen kasvihuoneen.

Nyt ensimmäisenä kesäni kasvihuoneviljelijänä on mennyt harjoitteluun. Penkit kaivoin maahan ja istutusalustaksi ostin kaupasta pussimultaa. Lannoitteena olen käyttänyt pääasiassa viherkatetta ja olen koittanut huolehtia riittävästä tuuletuksesta. Tuuletuksen hoitaminen on kasvihuoneessani hieman haasteellista, koska siinä on vain yksi kattoikkuna. Ovea joutuu aukomaan helteisinä ja aurinkoisina päivinä ja silti minusta tuntuu, että tuuletus ei ole aina riittävää. Kattoikkunan automaattisesti aukeava luukku helpottaa onneksi tuuletuksen hoitamista. Harjoittelua vaatii vielä tuuletuksen päivittäinen hoito:)

Istutun kasvihuoneeseen itse kasvattamani tomaatin, avomaankurkun ja basilikan taimet. Jostain syystä kaikki ovat kasvaneet kovin hitaasti ja sato näyttäisi jäävän kerrassaan huonoksi. Kesä on toki ollut kovin viileä ja pilvinen. Säällä on varmasti osavaikutus huonoon kasvuun, mutta uskon että suurin vaikutus on ollut taitamattomalla puutarhurilla Minulla on selvästi vielä paljon opittavaa:) Hieman kärsimättömänä ihmisenä en malttaisi odottaa ensi kesään vaan haluaisin päästä heti yrittämään alusta:) Tätä kesää on vielä jonkin verran jälkellä, mutta en usko sen kuitenkaan riittävän hyvän sadon saamiseen. Ehkä jotain maistiaisia ehdin vielä saada. 

Aikaisemmin tein raparperin lehdistä betonilaattoja (lisää voit lukea mm. täältä). Laatat päätyivät kasvihuoneen keskikäytävälle. Osa laatoista halkesi jo asennusvaiheessa vaikka koitin olla tarkkana hiekan kanssa ja varoa laattoja niin kauan kunnes sain ne aseteltua kunnolla hiekkaan. Keskikäytävän reunoille tein puiset reunukset laudasta, jotta hiekka ja multa pysyvät erillään. Olen todella huono puutöissä ja yleensä tarvitsenkin kipeästi mieheni apua. Tästä sentään selvisin omin avuin vaikka lopputulos ei ehkä ihan priimaa olekaan:) Kaiken kaikkiaan olen kasvihuoneen keskikäytävään nyt ihan tyytyväinen. Toivon mukaan rikkaruohot pysyvät poissa ja käytävällä on kiva työskennellä useamman vuoden.

Kaikesta huolimatta ja ehkä kaiken ansiosta olen kasvihuoneesta innoissani. Olen jo suunnitellut, mitä istutan ensi kesänä ja mitä teen toisin. Uskon, että ahkeralla opettelulla ja harjoittelulla saan kasvihuoneeni tuottamaan ainakin kohtuullista satoa. Ja olen sitä mieltä, että joka vuosi ei kasvienkaan kanssa voi onnistua. Niiden kasvuun ja hyvinvointiin vaikuttavat kuitenkin niin monet asiat. Kuulen siis mielelläni lisävinkkejä ja neuvoja kasvihuoneviljelyyn. Näin aloittelijana intoa on paljon, mutta tietoa ja taitoa vähän:)