Elokuu järjestyksessä

Elokuussa minun ja ystäväni valokuvausaihe oli "järjestyksessä". Aihe meinasi olla hieman haasteellinen, koska näin kotonani vain epäjärjestystä:) Sitten koitti se hetki kun kengät olivat kuin ihmeen kaupalla siististi kenkätelineessä. Yleensä ne ovat läjässä:) Löysin myös jotain muuta mikä oli mielestäni järjestyksessä. Ei elokuu ehkä ollutkaan täynnä epäjärjestystä, kunhan vain tarkemmin katsoi:)

Uusi makro objektiivi, Tamron SP 90mm

Olen pitkään haaveillut makro-objektiivista ja nyt viimein hankin sellaisen itselleni. Valitsin objektiiviksi Tamronin SP 90mm F/2,8 Di Macro 1:1 USD:n. Se vaikutti minun tarpeisiini sopivalta keskihintaiselta makro-objektiivilta. Nyt olenkin innokkaasti opetellut uuden objektiivin käyttöä ja ominaisuuksia. Syväterävyys tuottaa toisinaan ongelmia, mutta nyt pääsen oikeasti riittävän lähelle ötököitä ja muita pieniä kohteita. Tässä ensimmäisiä kuvia joita otin obektiivillani.

Kesän kukkaloistoa

Kesällä luonnossa on paljon valokuvattavaa. Kukkia on vaikka kuinka ja tunnen niistä vain pienen osan. Tänä kesänä olen koettanut opetella uusia kasvinnimiä. Niittyleinikki kuuluu vanhoihin tuttuihin kukkasiin.

Niittyleinikki pukeutuu kiiltävään keltaiseen. Se hohtaa auringonpaisteessa kaikessa loistossaan. Kukka ei ole suuren suuri, mutta keltainen puku loistaa kauaksi. Sitä ei voi ohittaa ihailematta sen kaunista ulkomuotoa.

Harakankello soi niityn reunassa, keinuu kauniisti tuulessa. Luonnoltaan hieman levoton, asuu samassa paikassa vain pari vuotta minkä jälkeen muuttaa naapurustoon tai niityn toiseen laitaan. Sitä en malta maljakkoon kerätä. Niityllä on sen koti ja siellä sen kuuluu olla.

Päivänkakkaralla on valkoinen pitsikaulus. Se katselee ohikulkijaa ystävällisesti ojanpenkalta. Päivänkakkara ei viihdy yksin, niitä on paikalla aina monta. Minun suosikkini:)

Hiirenvirnalla sinivioletti hapsuhame. Turhaa vaatimattomuuttaan se kasvaa yleensä maata myöten muiden varjossa. Toisinaan se rohkaisee mielensä ja kiipeää rohkeasti toisten vartta pitki kohti aurinkoa:)

Ohdake. Epämiellyttävä vieras kasvimaalla kaikkine piikkeineen ja pistävine lehtineen. Kaunis katsella pellon laidassa.

Vepsän saari Turussa

Helteinen kesäpäivä. Lämmintä yli 25 astetta ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Päivä oli kuin tehty kesäistä saaristoretkeä varten. Laivamatka Aurajoelta Vepsän saarelle kesti noin tunnin. Matkalla sai ihailla saaristomaisemaa. Laivan kannella oli miellyttävän viileä tuulen ansioista. Laiva oli täynnä matkustajia. Muutkin olivat päättäneet lähteä helteiseksi päiväksi viileämpään saaristoon.

Vepsän saari ei ole suuren suuri, mutta tarpeeksi suuri, jotta löysimme rauhallisen paikan grillaamiseen. Menussa oli perinteiset grillimakkarat, salaattia, hedelmiä ja jälkiruuaksi makeaa. Aurinkoisella rantakalliolla oli kiva istua ja nauttia eväistä. Syömisen jälkeen kävimme kävelemässä pienen luontopolun, minkä varrella oli hienot maisemat merelle. Näimme myös joukon outoja kasveja. Yksi niistä näytti aivan pillisipulilta, mutta en ole ennen kuullut, että sitä kasvaisi saariston kallioilla:)

Kun olimme kiertäneet pienen luontopolun, teki mieli pulahtaa vilvoittelemaan mereen. Viileä vesi piristi mukavasti, minkä jälkeen oli kiva loikoilla varjossa ja lukea hömppää:) Rannalta saimmekin siirtyä takaisin venelaiturille ja aloittaa paluumatkan kohti Turkua. Päivä meni nopeaa ja meillä oli oikein mukavaa ja rentouttavaa. Oli kiva käydä tutustumassa Vepsän saareen.