Minut ja mieheni kutsuttiin sukulaisten mökille viime viikonloppuna. Kutsu oli enemmän kuin tervetullut ja lähdimme reissuun oikein mielellämme. Minusta on ihanaa, kun vielä nykypäivänä pyydetään ihan oikeasti kylään. Elämä tahtoo olla täynnä työtä ja tohinaa, jolloin sitä helposti unohtaa tai ei vain ehdi pitää yhteyttä tärkeisiin ihmisiin. Minusta onkin mahtavaa, että toiset saavat aikaiseksi soittaa ja pyytää kylään. Ja ovat vielä periksiantamattomia asian suhteen ja ehdottavat useampaa ajankohtaa jos heti ensimmäinen ehdotettu päivämäärä ei sovi:)
Mieluisaan kyläpaikkaan haluan usein viedä jotain tuliaisia. Onhan isäntäväellä työtä ja tekemistä kahden henkilön ruokkimisessa ja viihdyttämisessä. Tarpeettoman tavaran ostoa ja viemistä koitan välttää, koska valtaosa ihmisistä valittelee nykypäivänä tavaran paljoutta. Tämän takia pyrinkin valitsemaan viemiseni useimmiten niin, että ne voi joko kuluttaa pois tai niin että niistä on muuten helppo hankkiutua eroon. Meidät oli kutsuttu vierailulle lauantaina ja perjantaina illalla sain ajatuksen, että kyläpaikan oveen pitää viedä syyskranssi. Luonnonmateriaaleista rakennettu kranssi ei rasita luontoa eikä vie säilytystilaa. Lisäksi aika hoitaa sen pois pikkuhiljaa, kun lehdet nuupahtavat ja irtoavat. Minusta tällainen kranssi on melko täydellinen vieminen ihmisille, joilla on jo kaikkea ja jotka eivät halua enempää tavaraa. Kranssi on hetken koristus, mutta sitten siitä pääsee eroon. Minun piti siis vain ruveta perjantai-iltana tuumasta toimeen ja koota sopiva syyskranssi.
Luonto on jo selkeästi siirtynyt syksyyn, mutta värikkäät lehdet ovat kuitenkin vielä hieman hakusessa. Valtaosa pihamme puista on vielä vihreinä ja vain siellä täällä on näkyvissä lehtiä ruskan väreissä. Ajattelin, että haluan tehdä kranssin, mikä kuvastaa luontoa juuri tällä hetkellä. Halusin siihen vihreitä lehtiä ja niiden joukkoon myös ruskan värejä. Pihastamme löysin tarvittavat materiaalit. Pihlajanmarjat laitoin antamaan lisäväriä ja muutama käpykin pääsi joukkoon. Kranssipohjia olin koonnut jo aikaisemmin risuista. Siitä voit lukea lisää
täältä.
Halusin värien vaihtelevan kranssissa tasaisesti. Tämän vuoksi koitin asetella ruskan värjäämiä lehtiä vuoron perään vihreiden pihlajanlehtien kanssa. Valitettavasti rupesin kranssin kokoamiseen melko myöhään illalla ja minulle tuli hieman kiire sen kanssa. Siitä ei tullut aivan sellaista kuin olin ajatellut. Kriittisyyden puuskassa jopa mietin hetken, että ei sitä voi kenellekään viedä. Yön yli nukuttuani totesin kuitenkin, että se on oikein hyvä siihen ympäristöön, mihin se on menossa ja näin ollen nappasin kranssin mukaani. Onneksi tein niin, sillä se oli mieluinen vieminen isäntäväelle ja se pääsi heti koristamaan mökin ovea.
Sain jälleen hyvän muistutuksen siitä, että omien töiden kanssa ei pidä olla liian krittinen. Vaikka toteutus ei aina olisikaan idean ja ajatuksen mukainen, on lopputulos kuitenkin usein ihan miellyttävä. Toki tämä kranssi pääsi paikkaan, missä arvostetaan itsetehtyä, luonnollista ja hieman huoletonta elämää ja tyyliä. Kranssi siis sopi paikalleen oikein hyvin ja sen saaja oli siitä mielissään. Mutta toinen tärkeä muistutus oli, että ideoiden toteuttaminen kannattaa aloittaa ajoissa, jotta on aikaa tehdä työstä täysin mieluinen myös itselleen. Kiireessä harvoin saa aikaiseksi mitään sellaista, mihin voisi itse olla täysin tyytyväinen. Minun pitää siis opetella enemmän ennakointia:)
Rentouttavan ja kiireettömän mökkiviikonlopun jälkeen oli kiva palata kotiaskareiden pariin. Pihassa on vielä syystöitä tehtävänä ja niiden lomassa voi nauttia muuttuvasta maisemasta; syksyn värit ja tuoksut voimistuvat pihassa pikkuhiljaa. Oikein mukavia syyspäiviä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti