Hiihtämässä keväthangilla

Tänään en malttanut olla lähtemättä yhden lempiharrastukseni pariin: hiihtämään. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, pakkasta oli sopivasti ja tuulta vain vähän. Piti siis kaivaa perinteisen sukset esiin ja lähteä metsäladulle. Tänä talvena olen enimmäkseen hiihtänyt luistelemalla, mutta nyt kaipasin rentoa ja rauhallista menoa maisemista ja auringosta nauttien. Lähdin siis pois niin kutsutuilta pääladuilta kohti metsää. Kulkemani latu oli merkattu ja ajettu. Reitti oli kuitenkin kapea, vain yksi perinteisen latu yhteen suuntaan. Tarkoituksena on kiertää tekemäni lenkki aina samaan suuntaan, jotta hiihtäjien ei tarvitse väistellä vastaantulijoita kapealla ladulla. Ja se todella toimi suunnitellulla tapaa; yksikään hiihtäjä ei tullut vastaan. Muutamalle nopeammalle jouduin antamaan latua, kun tuntui että tulevat muuten kantapäille, mutta valtaosan ajasta sain mennä täysin omassa rauhassa luonnosta ja auringosta nauttien.

Puolessa välissä matkaani oli pieni pirtti, missä myytiin mehua, kahvia ja leivonnaisia. Pirteät, hieman vanhemmat, kahvilanpitäjät olivat iloisia ja juttelivat ahkerasti pirtissä poikkeavien hiihtäjienkanssa. Pysähdyin hetkeksi pirttiin tutkimaan karttoja ja juomaan kupillisen mehua. Karttoja tutkiessani minulla selvisi, että matkaa kertyisi kokonaisuutena reilut kaksikymmentä kilometriä. Se oli juuri sopivan mittainen matka sunnuntaipäivän ratoksi, kun ei ole kiire mihinkään. Ja aikaa käytinkin ruhtinaaliset neljä tuntia:) Sellaista se on, kun ei ole kiire ja pysähtyy välillä ottamaan valokuvia:)


Auringonpaistetta ei voi kehua liikaa, mutta yllätyin kovasti myös metsien vaihtelevuudesta tällä melko lyhyella matkalla. Tiheä kuusimetsä, missä sai puikkelehtia puiden ja oksien lomassa, oli ehdottomasti parasta! Pidin paljon myös pienestä suo/neva pätkästä. Suolla on aina kaunista, vuoden ajasta riippumatta. Ja tietenkin näin lähellä kaupunkia mukaan mahtui myös hakkuuaukioita ja hoidettua talousmetsää, mitkä ovat ehkä vähemmän viehättäviä paikkoja. Tämä tekemäni reitti oli minulle uusi, mutta toivottavasti ehdin vielä uudelleen tämän talven aikana.Oli se sen verran mukava ja vaihteleva:)