sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Ahvenanmaan kotivehnäleipä

Yhdestä leipäkirjasta löysin ohjeen nimeltä Ahvenanmaan kotivehnäleipä. Resepti vaikutti nopealta ja helpolta. Muutin sitä hieman ja tein leipään niin sanotun lämpimän juuren. Tässä käyttämäni resepti.
Juuri:
- 25g hiivaa
- 1 litra maitoa
- 300g (5dl) grahamjauhoja
- 350g (6dl) vehnäjauhoja


Taikina:
- 1/2rkl suolaa
- 30g (5dl) grahamjauhoja
- 350g (6dl) vehnäjauhoja
- 50g voisulaa


Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva maidon joukkoon. Lisää jauhot. Juuren kuuluu olla löysää. Anna juuren seistä noin tunti huoneenlämmössä leivinliinalla peitettynä. Kun juuri kuplii kevyesti, se on valmis.
Lisää juuren joukkoon loput jauhot, suola ja voisula. Vaivaa taikinaa noin 5 minuuttia ja jätä se kohoamaan noin 30 minuutiksi. Taikinan kohottua leivo siitä neljä leipää ja pistele leivät haarukalla. Anna kohota 30 minuuttia ja paista 275 asteessa 12-15 minuuttia.

Jos et ehdi odottamaan juuren valmistumista, voit lisätä kaikki ainekset suoraan nesteen sekaan ja antaa tämän taikanan kohota puoli tuntia. Sen jälkeen leivo leivät ja anna niiden kohota puoli tuntia ennen paistamista. Minun mielestäni juuri antaa mukavasti makua leipään, joten maltan odottaa tunnin sen valmistumista:)

perjantai 27. joulukuuta 2013

Ristipistotyö joulunpyhinä

Rentouttavat joulunpyhät ovat takana päin. Syömisen, lepäämisen ja lukemisen lomassa tein myös pitkästä aikaa ristipistotyötä. Löysin kankaan ja langat kaapistani hieman ennen joulua. En muistanut sellaisten olemassa oloa, niin pitkä aika on kulunut viimeisimmästä ristipistotyöstä. Hieman lisää kaappia pengottuani löysin "Cute cross stitch" lehden ja siitä hellyyttävän kuvan pingviinistä. Aika veikeä pingviini ohjeesta tulikin. Ehkä teen siitä myöhemmin kortin tai taulun, en ole vielä päättänyt. Pingviinin koko on noin 5x6cm, joten todennäköisesti se päätyy koristamaan korttia. Lankoja ja kangasta jäi vielä, joten ehkä puuhastelen toisenkin työn samalla vauhdilla:)
Ristipistotyöt ovat mukavaa vaihtelua muille käsitöille. Olen joskus vuosia sitten tehnyt yhden taulukokoisen kuvan Petteri-kaniinista. Taulusarja ei valitettavasti saanut koskaan jatkoa. Isot kuvat ovat melko työläitä ja olenkin sen jälkeen tehnyt pääasiassa vain pieniä kuvia kortteihin. Joulukortteihin kuvat sopivat erityisen hyvin, mutta miksei toki myös onnittelu ja tervehdyskortteihin.



torstai 19. joulukuuta 2013

Joulun odotusta Bremenissä

Kävin ensimmäistä kertaa eläissäni Saksan maalla. Kohteeksi valikoitui Bremen, koska sinne pääsee kätevästi suoralla lennolla Tampereelta. Lento kestää vajaat pari tuntia. Toki lentokentällä menee aina valtavasti aikaa. Oikeastaan en pidä lentämisestä yhtään, koska se sisältää aina valtavasti odottamista ja jonottamista. Lisäksi omatuntoni päälle käy kaikki ne hiilidioksitpäästöy ja saasteet, mitä kone tupruttaa taivaalle. Lentäminen on siis minulle välttämätön paha, jotta pääsee nopeasti kauas. Mutta kaikesta tästä huolimatta minulla oli mukava ja onnistunut reissu:)

Joulun alla Bremenin ehkä paras ja suosituin nähtävyys on joulutori. Tori oli täynnä pieniä kojuja joissa myytiin syötävää, juotavaa, kynttilöitä, paperitähtiä, koristeita jokaiseen makuun, pehmoleluja, hunajaa, matkamuistoja... Tavaraa oli vaikka kuinka ja paljon! Kaikkien kojujen keskellä oli valtavasti ihmisiä, joista suurin osa vaikutti paikallisilta. Siellä he menivät kojulta toiselle tonttulakit päässä iloisesti keskustellen. Paikalliset vaikuttivat oikein iloisilta ja ystävällisiltä:)

Joulutorin lisäksi kävimme kaupoissa. Tarkoituksena oli shoppailla, mutta todellisuudessa olen siinä tosi huono. Ostin yhden paidan, lenkkarit ja muffinsivuokia:) Kaupoissa kierteleminen on jotain, mitä en yleensä tee, joten se kävi oikein hyvin loman ohjelmanumeroksi. Kaupat olivat hurjan koristeltuja.Valoja, palloja, kansseja, joulumusiikkia, tonttuja ja kaikkea mahdollista oli joka paikassa. Suomalaisten koristelu tuntuu tämän jälkeen melko vaatimattomalta, vaikka olen aikaisemmin jo täällä ihmetellyt kaiken sen koristelun määrää.

Kauppojen ja torin lisäksi kävimme tutustumassa Bremenin vanhaan kaupunkiin, Schnooriin. Täällä kadut olivat todella kapeita, värikkäät talot vieri vieressä ja paljon pieniä putiikkeja jotka myivät matkamuistoja. Mukava alue, missä oli kiva hetki kuljeskella.

Viimeisenä päivänä ehdimme myös valtamerimuseoon. Nimi oli hieman hämäävä sillä näyttely oli todella monipuolinen. Jokainen manner oli käsitelty omana kokonaisuutena ja niiden ihmisistä, kulttuurista ja luonnosta oli valittu "parhaat palat" museoon esiteltäväksi. Lisäksi oli tietoa ilmastonmuutoksesta ja evoluutiosta. Tietoa ja katseltavaa oli museoille tyypillisesti aivan liikaa. Kaikkeen ei millään jaksanut keskittyä.

Pidennetty viikonloppu oli oikein sopiva aika Bremenin vierailua varten. Minäkin pääsin hieman virittäytymään joulutunnelmaa ja rentoutumaan arjen kuvioista. Tästä on hyvä jatkaa kohti joulua arkisten askareiden parissa.
Kauppakeskuksen joulukoristeita.
Joulutorin valoloistoa
Joulutorilla myytäviä tavaroita.
Aivan ihana kynttelikkö! Puuesineita oli paljon myynnissä.
Schnoorin kaupunginosa

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Mustikkajuustokakku

Itsenäisyyspäivän kunniaksi päätin leipoa mustikalla maistetun juustokakun. Kakku oli helppo leipoa ja se oli oikein maittavaa. Pohja oli mielestäni jokseenkin hieman paksu ja suolainen. Ensi kerralla vähennän hieman keksien ja voin määrää. Voi voisi olla suolatonta, jos se vaikka auttaisi tähän liialliseen suolan makuun. Myös keksien vaihtaminen toisiin voisi olla hyvä idea. Mutta itse "juusto-osa" oli siis herkullista ja maittavaa. Hieman kuin mustikkarahkaa kiinteässä muodossa:) Nam nam!
Pohja: (nyt käytin näitä määriä)
- 400g Digestive keksejä
- 200g voita

Täyte:
- 2dl kermaa
- 200g maustamatonta tuorejuustoa
- 500g rahkaa
. 3dl mustikoita
- 1/2dl sokeria
- 2tl vaniljasokeria
- 5 liivatelehteä

Päällinen:
- 3dl mustikoita
- 1/2dl vettä
- 1/2 dl sokeria
- 2 liivatelehteä

Laita liivate lehdet hetkeksi pehmenemään kylmään veteen. 
Murskaa keksit ja laite ne leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan. Sulata voi ja kaada se keksien päälle. Sekoita aineksi hyvin ja painele tiukasti vuuan pohjalle. 
Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää joukkoon sulatejuusto, rahka ja sokerit. Sekoita seos hyvin. 
Keitä mustikat ja lisää joukkoon pehmenemässä olleet liivate lehdet. Valuta mustikkaseos kermaseokseen ohuena nauhana kokoajan sekoittaen. Kaada seos vuokaan pohjan päälle ja anna jäähtyä jääkaapissa vähintään 3 tuntia.
Päällistä varten liota liivate lehtiä hetki kylmässä vedessä. Kiehauta mustikat kattilassa, lisää joukkoon vesi ja sokeri. Jos haluat kiiltävän pinnan ilman marjoja, siivilöi seos tässä vaiheessa. Lisää kuumaan seokseen liivatelehdet ja kaada seos varovasti jäähtyneen kakun päälle. Anna jähmettyä jääkaapissa vähintään tunti.

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Joulun perinteiset piparit

Joulun odotukseni on alkanut todenteolla ja siinäpä vasta on hyvä syy leipoa makeaa mahan täydeltä. Muutamana viime vuotena minulla on ollut tapana leipoa piparkakkutalo, mutta nyt minulla ei ollut innostusta lähteä sellaista väkertämään. Tein siis perinteisiä pipareita roppa kaupalla:) Pipereiden koristelun jätin väliin, koska en pidä tomusokerilla ja karkeilla peitetyistä. Minusta ne ovat parhaimmillaan näin ilman mitään kuorrutusta:)

Taikina:
- 3dl siirappia
- 2dl sokeria
- 1tl neilikkaa
- 2tl kaardemummaa
- 2tl kanelia
- 1rkl pomeranssinkuorta
- 1rkl ruokasoodaa
- 250g voita
- 2 kananmunaa
- n. 11-12dl vehnäjauhoja


Kiehauta siirappi, sokeri, neilikka, kardemumma, kaneli ja pomeranssinkuori kattilassa. Lisää joukkoon sooda ja anna kuohua hetki. Lisää voi palasina seokseen, sekoita ja anna jäätyä.
Lisää jäähtyneeseen taikinaan kananmunat ja jauhot. Taikinan on annettava kovettua seuraavaan päivään ennen leipomista. Piparit paistetaan 200 asteessa noin 6-7 minuuttia.

Jo pelkästään taikinan leipomisen jälkeen koti on täynnä jouluntuoksua! Ja seuraavana päivänä tuoksun saa uudelleen pipareita paistettaessa! Tänä vuonna piparini olivat pääasiassa muodoltaan sydämiä, mutta joukkoon mahtui myös perinteinen malli, tähti, enkeli ja karhu.