Järvellä soutelemassa

Kesä on tullut helteineen. Kun on hikoillut päivän töissä, haluaa illalla raikkaaseen ilmaan. Päivät ovat olleet melko lämpimiä jo nyt ja ainoa raikas ja viileämpi paikka löytyy järveltä. Niinpä sitä työpäivän päätteeksi suuntaa mielellään kulkunsa järvelle soutelemaan. Tosin helposti jo alkumatkasta alkaa hetkellisesti kaduttamaan, koska veneen koti on pöheikössä. Samassa pöheikössä veneen kanssa asustavat myös hyttyset. Samalla kun yrittää saada venettä vesille, joutuu huitomaan joka ilman suuntaan karkottaakseen itikat. Vesille päästyä soudetaan hetki hiki hatussa, jotta tämä parvi kavereita jäisi jälkeen. Harhautus onnistuu ja ulapalla on hiljaista ja rauhallista ilman kiusan henkiä. Mieli lepää ja rentoutuu.

Lokki pitää seuraa taivaalla liidellen ja välillä möykäten. Mutta se sallittakoon sille. Sillä on lupa siihen. Eihän se olisi mikään lokki, jos se ei huutelisi muile:)

Soutamisen lomassa uskaltaudutaan rantaan pitämään tauko. Hyttyset pysyvät poissa ja ilokseni huomaan, että lakat kukkivat! Voi kunpa syksyllä tulisikin lakkoja! En ole niitä vielä yhtenäkään syksynä onnistunut löytämään rasiallista enempää. Mutta nyt toivo elää, kun näin kauniit kukkaset. Ehkä tänä vuonna minua onnistaa. 

Taukoon kuuluu tietysti myös eväät. Kahvi laitetaan tulemaan nuotiolle. Odotellessa ehtii vaipua ajatuksiinsa tai vain ihmetellä ympäristöään. Kun kahvi on valmista, se maistuu ihanalta!

Paluumatkalla kotirantaan kuikkapariskunta ilmestyy lähettyville. Siinä ne sukeltavat rinta rinnan veden alle sapuskaa etsimään. Ja huutelevat tietenkin välillä:) Ehkä sitä pitäisi itsekin alkaa väliin "huutelemaan", kun tuntuu että muutkin sitä kovasti harrastavat:)