Neulaaminen kinnasneulalle

Aloituksia kinnasneulalla.

Tänä viikonloppuna olin opettelemassa kinnasneulan käyttöä. Kolmen tunnin kurssilla opeteltiin perustekniikat. Ensin opettelimme tekemään nauhaa. Kun nauha sujui, aloimme tekemään nauhaa kerroksiksi. Kerrosten väliin tehtiin myös reikä (mikä sopii mm. peukalon reiäksi lapasiin). Lisääminen ja kaventaminenkin onnistui vaivatta. Vaikeinta oli aloittaminen. Sitä harjoiteltiinkin useampaan otteseen ja kotiin otin kolme mallia muistutukseksi itselleni. Työn on melko hidasta ja näin alkuunsa yhdellä kerroksella oli leveyttä noin 1cm. Ehkä käsiala vielä muuttuu ja kehittyy kun harjoittelen lisää.
Haaveilen, että saisin tehtyä tällä tavalla lapaset. Tosin en ole varma, saanko lapaset kokoon näillä taidoilla:) Jotenkin se tuntuu melko haasteelliselta. Taidan aloittaa ensin jostain helpommasta ja sitten kun taitoni ja ymmärrykseni kasvaa kokeilen lapasia. Tämä on todella metka tekniikka. Se ei purkaudu vaikka nauhan leikkaisi poikki, se on todella lujaa ja tiivistä tekoa. Nyt pitää vain hakea ideoita ja inspiraatiota. Suosittelen kokeilemaan jos vain intoa riittää. Netistäkin löytää hyviä videoita ja ohjeita. Ehkä niilläkin pääsee alkuun, minä nyt vain halusin mennä kurssille opetettavaksi:)

Harjoitustyö kinnasneulalla.

Terrakotta-armeija Vapriikissa

Ystäväni kanssa kävimme katsomassa Vapriikissa olevan terrakotta-armeija näyttelyn. Se oli hyvä! Patsaat olivat  kerrassaan mahtavia ja niitä katsellessa voi vain ihailla sen aikaisten ihmisten kädentaitoja (ja kärsivällisyyttä). Patsaat on rakennettu ennen ajanlaskun alkua.

Terrakotta-armeija on löydetty Kiinan keisarin Qin Shi Huangdin haudasta. Patsaat ovat yli 2000 vuotta vanhoja. Qin rakennutti tämän valtavan armeijan tuonpuoleista elämää varten. Patsaita löytyi haudasta lähes 8000 kappaletta ja niistä muutama oli näytillä museossa. Erilaisten sotilaspatsaiden lisäksi haudasta löytyi myös hevosia vainuineen. Ja pitihän kuninkaan tietysti pärjätä muutenkin tuonpuoleisessa joten mukana oli myös kotieläimiä (jotta nälkä ei pääse yllättämään), tanssijoita, aktobaatteja ja naisia (jotta ei tule tylsää) sekä erilaisia astioita:) Keisari oli selvästi ajatellut kaikkea.

Patsaiden lisäksi näyttely kertoi myös keisarista hallitsijana. Qin oli ilmeisemmin tiukka ja ankara hallitsija. Vallanhaluinenkin. Hän vei kehitystä paljon eteenpäin, mutta ilmeisesti oli myös hieman ahne (mikä tuntuu olevan yhteistä kaikille hallitsijoille). Hän on varmasti ollut aikamoinen persoona:)

Suosittelen käymään näyttelyssä. Se oli todella mielenkiintoinen.

Kuvaus keisa Qinistä. Ei ehkä kovinkaan mairitteleva:)

Nämä vainut olivat kopio alkuperäisistä.

Kahden suklaan keksit

Makeaa mahan täydeltä. Näistä kekseistä voi todellakin sanoa niin. Ne ova todella makeita ja rasvaisia. Eivät minun suosikkejani, mutta tulipahan kokeiltua:) Keksit levisivät valtavasti uunissa. Laitoin pellille noin 1 teelusikallisen taikinaa ja ne silti levisivät halkaisijaltaan n. 10 senttisiksi! Taikinasta tuli keksejä vaikka kuinka paljon, joten suosittelen kokeilemaan ensin puolikkaalla taikina määrällä. Multa meinasi puhti loppua kesken näitä paistaessa:)

Taikina:
250 g voita
3 ½ dl sokeria
2 kananmunaa
1 rkl suolaa
2 dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
180 g tummaa suklaata
180 g valkosuklaata

1. Sulata voi. Sekoita sulaan voihin sokeri ja kananmunat.

2. Pilko suklaat pieneksi.

3. Lisää taikinaan loput aineet ja suklaat. Sekoita tasaiseksi.

4. Ota nokare taikinaa ja laita se pellille leivinpaperin päälle. Yhdelle pellille kannattaa laittaa kerralla vain noin 6 nokaretta taikinaa.

5. Paista pikkuleipiä 180-asteisen uunin keskitasolla n. 12-15 minuuttia kunnes reunat ovat hieman kullanruskeat.

Rentouttava ilta soutuveneellä

Joskus käy niin, että ajatukset pyörivät ympyrää eikä niiltä saa hetken rauhaa. Jostain syystä sitä alkaa murehtimaan asioita, joita ei tarvitsisi murehtia. Pienet huolet paisuvat todellisia mittojaan suuremmiksi, on paha mieli ja haluaa olla vain yksin. Onneksi silloin voi lainata soituvenettä ja lähteä ihailemaan loppukesän luontoa ja auringonlaskua. Retken jälkeen kotiin kävellessä ajatukset ovat asettuneet aloilleen ja hyvä mieli on saanut takaisin yliotteensa.

Kuikkapari ei ole vielä suunnannut etelään, mutta kohta on sen aika.

Suolaisia minipiirakoita

Päätin eilen leipoa lauantai iltapäivän iloksi. Netistä löysin ohjeen pieniin suolaisiin piirakoihin ja innostuin kokeilemaan niitä. Jo ainekset kuulostivat hyviltä ja maukkaita näistä pienistä piirakoista tulikin:) Käteviä tarjottavia vaikka vieraille. Pitää vaan ensin saada niitä vieraita:) Nämä piiraat tulee nyt syötyä omin voimin, mutta ehkä ensikerralla saan apua:)

Taikinasta tulee noin n. 24 kpl. Täytettä jää helposti hieman yli, mutta sitä voi laittaa vaikka leivän päälle tai käyttää jotenkin muuten.

Rahkavoitaikina:
100 g voita
150 g maitorahkaa
2.25 dl vehnäjauhoja
0.5 tl leivinjauhetta

Täyte:
150 g aurinkokuivattutomaatti-tuorejuustoa
100 g pepperonia pieneksi pilkottuna
1 makea keltainen paprika pieneksi pilkottuna
vajaa 1/2 pkt aurajuustoa

Pehmennä voi mikrossa. Sekoita joukkoon maitorahka. Lisää jauhot ja sekoita, kunnes ne juuri ja juuri sekoittuvat. Älä vaivaa taikinaa. Laita jääkaappiin kovettumaan muutamaksi tunniksi.

Kaulitse taikina suht ohueksi. Ota muotilla haluamasi muotoisia palasia. Itse käytin juomalasia muottina. Pistele pohjat haarukalla, niin ne eivät kohoa liikaa, jos täytettä on vähän. Levitä päälle noin 1 tl täytettä.

Paista 200 asteessa n.10-15 minuuttia, kunnes ovat reunoilta kullanruskeat. 

Siinä se kesäloma sitten meni...

Kesäloman alkaessa meinaa yleensä ensimmäitteeksi iskeä lomatressi. Suunnitelmia on niin paljon, että tuntuu ettei niitä millään ehdi kolmessa viikossa toteuttamaan. Päätavoitteena minulla yleensä on ulkoilu ja liikkuminen, mutta sen lisäksi kesälomalla pitää ehtiä marjastamaan, sienestämään, näkemään kavereita, mielellään hieman matkustamaan (jos ei muuten niin kotimaassa ainakin), lukemaan, olemaan, lepäämään, melomaan, hoitamaan muutama juokseva asia, hoitamaan kotia, tekemään käsitöitä ja mitä muuta kaikkea vielä.

Ensimmäisellä lomaviikolla sitä sitten juoksee hiki hatussa kaikkia juoksevia asioita hoitamassa. Ne haluaa ensimmäitteeksi pois tieltä. Lomani alkuun osuikin muutama melko pilvinen ja viileä/kylmä päivä joiden aikana sain hoidettua monta rästihommaa pois sekä tein käsitöitä. Aurinkoisten kelien tultua siirryin suunnitelmaa ulkoilu ja liikkuminen. Pyhäjärven lenkki on mukava pyöräilyreitti, mistä selviää muutamassa tunnissa vaikka pysähtyisi välillä maisemia katsomaan ja valokuvaamaan. Pituutta lenkille tulee hieman vajaat 30km, joten se ei ole liian raskas ajettavaksi isoäidiltä perityllä vaihteettomalla Tunturilla:) Maisemat ovat reitin varrella mukavat, paikoin jopa yllättävän maaseutumaista.

Seuraava aurinkoinen päivä toteutetaan sitten suunnitelma melominen. Pyhäjärvi on kaunista seutua meloa. Jos tavoittelee kaupungin läheisyyteen, pitää muistaa varoa veneilijöitä. Niitä riittää. Mutta onneksi joukkoon mahtuu myös melojat. Näin loppukesästä lokeistakaan ei ole enää vaaraa, koska poikaset ovat ehtineet jo niin isoiksi ettei emojen tarvitse tulla isottelemaan ja uhittelemaan jokaiselle vedessä kulkijalle:) Melonta on rentouttavaa ja hyvää liikuntaa! Harmi kun sitä ehtii harrastamaan niin vähän.

Kaupungista haluaa kesällä pois. Lähdinkin siis kotopuoleen marjastamaan ja sienestämään. Tähän aikaan vuodesta juostaan mustikoiden ja vadelmien perässä. Lisäksi aavistelin kanttarellien näyttäytyvän lähiaikoina ja kävin tarkistamassa niidenkin tilanteen. Pienen saaliin sainkin, kun poljin ahkerasti pyörällä punainen huivi päässäni ympäri kylän metsäteitä:) Vaiva kannatti. Ehdottomasti. Maalta oli kiva palata kotiin kaupunkiin kylmälaukku pullollaan marjoja ja sieniä ja kangaskassissa vielä mehuja ja hilloja. Näillä pärjää pitkälle talveen!

Seuraavaksi lähdin toteuttamaan suunnitelmaani matkasta. Otin junan kaverini luokse Vaasaan. Vaasassa viihdyin päivän verran, minkä jälkeen jatkoin matkaa lautalla Uumajaan. Minulla oli matkassa mukanani polkupyörä, millä sain kuljetettua kaikki tavarani (teltan ja muut yöpymivälineet) noin 20km matkan lauttasatamasta Uumajan leirintäalueelle. Uumajassa sitten nautin aurinkoisesta kaupungista ja sen nähtävyyksistä. Lisäksi ehdin nukkua auringossa, herkutella ja lukea kirjaa. Pieni lomamatkani oli oikein onnistunut!

Uumajasta palattuani pysyin kotona ja näin täällä asuvia ystäviäni. Kävimme tutustumassa Tapahtumien yön tarjontaa. Silloin on erilaista tapahtumaa aamusta iltaan sekä aikuisille että lapsille. Paikkaa ripeästi vaihtamalla ehdimme torille ja pihakirpputorille, kuuntelemaan muutaman musiikki esityksen, katsomaan erilaisia taideteoksia sekä sirkusesityksiä ja pantomiimia. Yllätyin todella siitä, kuinka monipuolinen päivän tarjonta oli. Nähtävää oli paljon ja valtaosa tapahtumista oli kätevästi keskutan tuntumassa.

Kaiken tämän jälkeen minun oli todettava, että kyllä minä vain ehdin tehdä kolmessa viikossa kaikki toivomani asiat:) Muutaman viimeisen vapaapäivän saatoin siis puuhastella rauhassa kotona ja käydä esimerkiksi siirtolapuutarhassa ihailemassa kukkaloistoa. Kyllä siinä jälleen heräsi kaipuun omaan pihaan! En tosin usko, että saisin sitä heti kukoistamaan yhtä upeasti, mutta yrittäisin ainakin:)

Kaiken kaikkiaan lomani oli siis onnistunut ja riittävän pitkä. Tänään oli mukava palata töihin.

Suolakurkut

Kurkkujeni sato yllätti minut enemmän kuin positiivisesti. Kukkia on tullut tasaiseen tahtiin ja niistä on kehittynyt jopa melko isoja kurkkuja. Parasta kurkku on sellaisenaan, mutta nyt kun niitä tuntuu olevan enemmän kuin ehtii syömään, päätin tehdä noin kilosta suolakurkkuja. Resepti löytyi väkiviinaetikkapullon kyljestä. Vaikeaa tämä ei ollut laisinkaan, mutta vasta parin viikon päästä kukkuja pääsee maistamaan ja toteamaan onnistuivatko ne. En ole ennen maustekurkkuja tehnyt, joten hieman jännittää.

Pullon ohje menee näin:

- 2,5-3kg avomaankurkkuja
- pala piparjuurta
- kruunutilliä

Mausteliemi:
- 1,8l vettä
- 4-5dl sokeria
- 3rkl suolaa
- 0,5 rkl maustepippuria
- 0,5rkl sinapinsiemeniä
- 4dl väkiviinaetikkaa

Viipaloidut kurkut, piparjuurisuikaleet ja tilli asetetaan kerroksittain purkkiin. Mausteliemestä vettä ja mausteita keitetään 10 minuuttia, minkä jälkeen liemeen lisätään etikka ja kuumennetaan kiehuvaksi. Tämän jälkeen liemi kaadetaan purkkeihin kurkkujen päälle niin että ne peittyvät. Sitten purkit vain jääkaappiin ja kahden viikon kuluttua kurkut ovat valmiita.

Jos jatkossakin saan hyviä kurkkusatoja tästä saattaa tulla perinne kaiken marjastamisen ja hilloamisen lisäksi:)

Itse ommeltu hame, jee!

Muutama viikko sitten ostamani saumuri pääsi viimein tositoimiin, kun minulla oli aikaa ja innostusta ommella itselleni hame. Kangas on jo keväästä asti odottanut kaapissani inspiraatiota. Kangas on löytö kirpputorilta. Se oli alkujaan joko pöytäliina tai verho, en ottanut oikein selvää kumpi. Sen seuraksi kaappiin hain kaupasta vuorikankaan ja vetoketjun. Kaapin perällä ne joutuivatkin odottamaan pari kuukautta, kunnes viimein sain kaipaamani innostuskohtauksen ja rupesin työhön. Syksy on jo kovin lähellä, joten en ehkä ehdi kovinkaan montaa kertaa hametta käyttämään, mutta onpa se sitten valmiina ensi kesää varten.

Saumuri on kyllä kätevä. Sillä hurautteli saumat kiinni jopa liian helposti. Jos olisin tullut ajatelleeksi  vetoketjun kiinnittämistä hieman aikaisemmin, olisin välttynyt sauman purkamiselta. Onneksi tapahtuman johdosta minulta kului työhön vain vähän enemmän aikaa. En onnistunut aiheuttamaan muuta vahinkoa hätiköinnilläni:)

Lopputulos on mielestäni hyvä. Ei mitenkään ammattilaisen työtä, mutta harrastelija tässä ollaankin ja se saa näkyä. Nyt vain odottan seuraavaa aurinkoista ja lämmintä päivää, jotta voin lähteä ulos pyörähtelemään uudessa hameessani:)

Kuivattuja mustikoita

Kun pakastin on pullollaan ja mustikkahillotkin on keitetty, on aloitettava uusi tapa säilöä marjoja: kuivaaminen. Kaivoin hyötykasvikuivaimeni kellarin kätköistä ja laitoin sen puhaltamaan. Lopputuloksena on kaksi purkillista kuivattuja mustikoita. Sopivan kuivuusasteen arvioimisen koin hieman hankalaksi, joten voi olla että kuivasin marjoja jopa hieman liikaa. Nyt minun ei tarvitse olla huolissani niiden homehtumisesta.
Suomalainen mustikka sopii oikein hyvin kuivattavaksi. Itse lisään kuivattuja marjoja itsetehdyn myslin joukkoon. Mustikka on kuivattuna melko miedon makuinen ja sopii mielestäni tämän takia loistavasti myslin sekaan.

Raparperimuffinsit

Kesälomallani kävin tervehtimässä ystävääni ja hänen perhettään Vaasassa. Viemisiksi leivoin äidiltä saaduista raparpereistä muffinseja. Nämä ovat todella helpot tehdä ja ainakin perheen pienimmälle ne maistuivat oikein hyvin:)

- 1dl sokeria
- 2,5dl vehnäjauhoja
-1tl vaniljasokeria
-1tl leivinjauhetta
-2 kananmunaa
-1 1/4dl voisulaa
-n. 100g raparperin paloja

Sekoita ensin kuivataineet keskenään omaan kulhoonsa. Nesteet sekoitetaan keskenään toiseen kulhoon. Nämä yhdistetään ja takina sekoitetaan. Tämän jälkeen taikina jaetaan muffinsivuokiin ja raparperit painellaan kevyesti taikinan sekaan. Paistetaan 200 asteessa noin 20 minuuttia. Sen jälkeen ne ovat valmiita nautittaviksi!